perjantai 11. joulukuuta 2009

Asiakkaista

Minulle tulee päivässä noin sata puhelinsoittoa, silloin kun minulla on puhelin auki.
Vastaan puhelimeen, ja kerron mitä teen, mitä en tee, paljon maksaa ja kuvailen itseäni.
Useimmiten asiakkaat jotka soittavat, eivät esittele itseään.
Kuulen paljon muminaa, köhimistä, feikkinimiä prepaid-liittymistä, kysymyksiä ja vaivautunutta hiljaisuutta.
En koskaan katkaise hiljaisuutta. Asiakas saa itse ottaa aina askeleet eteenpäin. Minä en tyrkytä seuraani.

Olen äärimmäisen valikoiva asiakkaitten suhteen.
En ikinä, ikimaailmassa ota asiakasta joka haluaa panna ilman kumia, suuseksiä ilman kumia, nuolla minua tai suudella minua. Minä olen kuullut joka päivä kymmeniä kertoja miten asiakas haluaisi nuolla minua. Puistattava ajatus.
Minä en ymmärrä miksi miehet haluavat nuolla huoraa. Minä itse miehenä en suurin surminkaan nuolisi huoraa. Miettikääs mitä miehet vie kotiin vaimolle. Ei se ihme että Suomessa seksitartuntojen määrä on korkea, vaikka valistusta riittää.
Jos minä päästäisin jokaisen nuolijan jalkojeni väliin, minulla voisi olla lukemattomia seksitauteja.
Nyt ei ole. Eikä tule.
Lopetan puhelun lyhyeen, talletan numeron ja haen tiedot numeropalvelusta. Sen jälkeen kirjoitan osoitteen ylös. Jos asiakas soittaa jostain toisesta numerosta, osoite paljastaa hänet.

Koskaan ei pidä tavata asiakasta joka haluaa nuolla, panna ilman kumia, uittaa moloa huoran suussa tai suudella. Nämä ei ole eilisen teereen poikia. Inhottaa ajatella, mitä kaikkea se kieli on nuollut elämänsä aikana, tai missä kaikkialla se muna on ollut.
Olen saanut haukkuja siitä, etten anna nuolla. Miehet ovat hermostuneet ja tinganneet miksi en anna. Puhelun lopettamisen jälkeen nämä samaiset miehet lähettelevät raivostuneita tekstiviestejä tylystä asiakaspalvelusta.
En vastaa viesteihin.

Viestejä minulle tulee paljon. Kysytään hintaa, aikaa ja paikkaa.
Joskus joku sinisilmäinen reppana erehtyy kirjoittamaan kuinka ilmoitukseni herätti kiinnostuksen ja hän haluaisi tavata ja hänellä on sen ja sen väriset silmät.
Ei minua kiinnosta silmien väri. Minua kiinnostaa seteleiden väri.
Minulla on yksi linjaus viestien suhteen. En vastaa viesteihin.


Autoissa paneminen on iso nounou. Autoissa on ahdasta, epämukavaa ja siellä on suuri vaara tulla nähdyksi ja erityisesti siinä on itse vaarassa.
Asiakas voi tehdä mitä vain auton ratissa. Hän voi ajaa metsätielle, monen kymmenen kilometrin päähän kaupungista ja uhata vaikka millä. Mitä sitten tehdään? Huorahan levittää jalat maksusta, raiskaaminen ei ole suurikaan ilo, mutta henkikulta on huorallakin.
Minua pyydetään paljon autoihin.
Viestien tapaan minulla on yksi linjaus autoihin.
Minä ja auto samassa lauseessa, oli auto taivutettuna, liitettynä, jatkeena, sivu- tai päälauseessa on ehdoton ei.


Valitsen huolella asiakkaani. Tarkistan numeron ja osoitteen yhteensopivuuden, haastatan asiakasta puhelimessa muutamalla kysymyksellä. Kuuntelen ääntä paljon.
Äänestä voi saada selville vaikka mitä. Kohteliaat, itsensä esittelevät miehet ovat top ten-listalla. He kertovat avoimesti elämäntilanteestaan, vaimostaan, ammatistaan ja lapsistaan.
He saavat minulta ajan.

Tietenkin sattuu joskus hutilyöntejä mutta minulle ei ole koskaan käynyt oikeasti huonosti. Minua ei ole ryöstetty eikä raiskattu, suurimmaksi osaksi asiakkaani ovat ihania miehiä, kohteliaita ja huumorintajuisia.
Pahin mitä on tapahtunut, oli että joku asiakkaani ihastui minuun ja alkoi stalkkaamaan. Silloin katosin puoleksi vuodeksi. Tein satunnaiskeikkoja joka kerta eri nimellä ja prepaid-liittymällä. En ottanut vanhoja asiakkaitani vastaan jos he soittivat uuteen numerooni.
Stalkkaaja katosi ja ihastuskin varmaan laantui.

Minulla ei ole vakiasiakkaita.
En ota sellaisia. Tapaan asiakkaan korkeintaan kaksi tai kolme kertaa.
Siinä on vaarana, että livautan jotain suustani, jonka asiakas alkaisi yhdistellä oikeaan identiteettiini. Ajatus siitä, että asiakas tietäisi missä asun ja kuka olen, on puistattava. En halua niittää huoraamisella mainetta ja kunniaa, olen sataprosenttisen luotettava ja edellytän sitä asiakkaaltani.

Minua ei myöskään suositella.
Niin on tehty kerran. En ole sen jälkeen tavannut asiakasta enkä kiinnostunutta soittajaa.
Kerroin kyllä mielipiteeni asiakkaalle ja soitin varoittaakseni toiselle huoralle, josta asiakas kertoi ilkeitä juttuja.

Ja kuka pääsee seulasta läpi?
Kohteliaat miehet, jotka rehellisesti soittavat omalla numerollaan, kertovat itsestään, hyväksyvät ehtoni ja antavat osoitteensa. Tulen käymään, hoidamme hommat, kerään todisteet ja lähden. Olen huomaamaton rappukäytävässä, pukeudun tapaamisiin tavallisesti, miltei tylsästi.
Minun päälläni ei näe huorakeikoilla minihametta ja piikkikorkoja. Kukaan ei vilkaisisi minuun toista kertaa jos rappukäytävässä törmäisi.

Hintaani kuuluu äänettömyys ja näkymättömyys.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti